Autoholisti

Poimintoja Autouutiset-lehden ja Automerkit.fi-verkkopalvelun tarinaviidakosta.

Uusi, vähän käytetty vai halpisauto?

Uusi, vähän käytetty vai halpisauto?

Netin keskustelupalstoja lukemalla avautuu suomalaisen autoilun rehevä maailma. Henkilöauto on meillä kallis kulutushyödyke, jonka omistamisesta ja ylläpidosta olemme tehneet taidetta. Tässä muutamia suomalaisia autonpitotyylejä.

Netin keskustelupalstoja lukemalla avautuu suomalaisen autoilun rehevä maailma. Henkilöauto on meillä kallis kulutushyödyke, jonka omistamisesta ja ylläpidosta olemme tehneet taidetta. Tässä muutamia suomalaisia autonpitotyylejä.

1.     Uudella autolla järkeillen    
Uudella järkiautolla pari vuotta ajava arvostaa takuuta, ennakoitavia huoltokuluja, turvallisuutta ja pieniä päästöjä sekä ajoneuvoveroja.
Miinuspuolena hän kärsii nahoissaan mittavan arvonlaskun, mahdolliset rahoituskulut ja korkeat vakuutusmaksut.
Autojen tekniikka näyttää nyt kehittyvän siihen suuntaan, että uudet automallit tehdään entisiä lyhytikäisemmiksi. Siksi lienee todennäköistä, että tulevaisuudessa yhä useampi valitsee tämän takuun alaisella autolla liikkumisen strategian.

2.      Vähän käytetyllä vaihtoautolla
Vähän käytetyn auton strategialla liikenteessä operoiva vannoo noin 2-5 vuoden ikäisen ajokin kannattavuuden nimiin. ”Kalliit kilometrit on jo ajettu”, toteaa tällaisen 50 000 - 100 000 km ajettuna ostetun vaihtoauton omistaja aina sopivan tilaisuuden tullen.
Tässä vaiheessa auton takuu on jo muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta loppunut, joten huonolla tuurilla tavallisen huollon lisäksi voi ilmetä jopa tuhansia maksavia korjauksia tavanomaisten katsastuksessa määrättyjen alustan nivelten ja jarruosien vaihtojen lisäksi. Huonosti huolletun yksilön sattuessa omalle kohdalle kannattaa vuotuisia korjauskuluja verrata uuden auton vuotuiseen arvonlaskuun ja tehdä johtopäätöksiä.
Eduikseen tämän genren autoilija mainitsee kernaasti uutta halvemman hankintahinnan ja auton kuitenkin tuoreen ulkonäön.

3.   Huomaamattomasti harmaalla alueella
Suomalaisten autojen keski-ikä on lähellä kymmentä vuotta, joten tällä sektorilla meillä ajelee herra tai rouva keskivertoautoilija.
Kymmenen vuotta vanha auto on jo taittanut tyypillisesti 150 000-200 000 kilometriä ja uusimmasta korimallista ollaan tässä porukassa jo pari päivitystä jäljessä. Hankintahinta on tippunut murto-osaan uuden hintalapusta, mutta myös ulkonäkö ja tekniikka ovat kaukana uudesta. Auton toimintavarmuuden ja kustannusten kannalta tässä autoelämän vaiheessa on erityisen ratkaisevaa, kuinka autoa on huollettu. Usein omistajia on ollut monia, jotkut tarkempia autonpitäjiä, jotkut varsinaisia autonpilaajia.
Jos autoon on jo jouduttu tekemään isoja remontteja, on todennäköistä että korjauskulut ovat jatkossakin jatkuvana riesana. Hyvin huolletussa autossa isommat korjaukset harvoin tulevat liian aikaisin tai yllätyksenä. Ei ole harvinaista, että pitkään samalla omistajalla ollut tiheästi huollettu auto palvelee omistajaansa monia satoja tuhansia kilometrejä alkuperäisellä voimalinjallaan. Ennen pienipäästöisiksi kuristettujen moottorien aikakautta valmistetut moottorit voivat hyvin hoidettuina kestää hyvinkin 350 000-400 000km. Tämän ikäluokan autoissa on edulliset vakuutukset eikä todellinen polttoaineen kulutuskaan ole kovin paljon korkeampi kuin uusissa autoissa.

4.    Halpisautolla senttiä venyttäen
 Suomalaisen liikenteen taloustaituri liikkuu parin tonnin arvoisella käyttöautolla, jonka ominaisuuksiin ja tekniikkaan omistaja on usein perehtynyt jo monen yksilön kokemuksella.
Halpisautoilijan strategiaan kuuluu, että isomman korjauksen kohdatessaan omistaja hylkää autonsa romuttamoon ja hankkii taas toimivan samanlaisen. Isommat halpisautot edustavat usein 90-lukua, pienemmän parin tonnin perheauton vuosimalli voi olla jopa 2000-luvun puolesta välistä, jolloin mukana on uudempaa turvatekniikkaakin.
Halpisautoilija ei kaipaa kaskovakuutusta, pienet lommot eivät häntä haittaa ja isommissa vaurioissa auto menee vaihtoon.
Miinuspuolena halpisautoilijan pitää olla valmis panostamaan aikaansa mahdollisten korjausten tekemiseen tai halvalla teettämiseen. Vähintäänkin katsastuksessa määrätyt korjaukset kuuluvat vuotuisiin kuluihin. Aiheeseen perehtynyt halpisautoilija kurvailee kuitenkin erittäin pienillä kuluilla, varsinkin jos öljynvaihdot ja pikkuhuollot tehdään itse. Kyseessä olevan ikäluokan autoissa se on vielä helposti mahdollista.
Isompien ja pitkäikäisten halpisautojen suosituimpia ovat esimerkiksi 90-luvun ja 2000-luvun alun Mercedes-Benz sekä Volvo. Säännöllisesti huollettuina näillä maanteiden kestokulkijoilla ajellaan puoltakin miljoonaa kilometriä. Kun tarvetta ilmenee, vaihdellaan kuluvia osia pikkuhiljaa uusiin. Netissä joku kirjoittaakin, että vaimoni mielestä meillä on uusi auto, koska siihen on jo vaihdettu niin paljon uutta osaa.
 
 
 
 

Tekeekö auton huoltokorjaamo sen minkä se lupaa?
Autoilun rajoittaminen – järkevääkö?