Automerkit.fi antaa kolmiosaisessa artikkelisarjassaan eväät onnistuneelle automatkalle Venäjälle. Vinkkejä ja neuvoja kertoo kokenut Venäjän-autoilija Johannes Saari.

Juttusarjan kolmannen osan aiheena on liikenne ja turvallisuus.

Liikennekulttuuri

Liikenne Venäjällä on usein arvaamatonta ja nopeudet olosuhteisiin nähden suuria. Sääntöjä ei noudateta. Eteen ja taakse on katsottava herkeämättä. Koskaan ei tiedä mitä edestä – tai takaa – tulee.

- Tarpeettomia riskejä ei tule ottaa. Suomalainen ajattelu, että olemme kaikki tasa-arvoisia liikenteessä ei päde. Liikkeellä on paljon kuskeja, joiden mielestä mitkään säännöt eivät koske heitä, Saari listaa.

- Omia oikeuksia ei kannata lähteä väkisin puolustamaan, vaikka olisikin oikeassa. Oma tappio on nieltävä nöyrästi ja löydettävä oma paikkansa liikenteessä, hän jatkaa.

Nopeusrajoitukset ovat taajamassa 60, maantiellä 90 ja moottoritiellä 110 kilometriä tunnissa.

Miliisi

Miliisejä on Venäjällä paljon. He ratsaavat autoja niin liikenteessä kuin tienvarsien miliisiasemilla, joita on tiheässä. On hyvin todennäköistä, että ulkomainen autoilija joutuu miliisin kanssa tekemisiin.

- Jos ei muuta, pikkupaikkakunnan utelias seriffi voi pysäyttää ulkomaisen auton vain kuullakseen hyvän tarinan, mistä auto on tulossa ja mihin matkalla, Saari naurahtaa.

Liikennesäännöt muuttuvat Venäjällä jatkuvasti. Saaren mukaan viime aikoina miliisin painopiste on ollut ylinopeuksissa ja sulkuviivan rikkomisessa.

- Kannattaa varoa paikkoja, jossa on suhteettoman pieni nopeusrajoitus tai yllättävä sulkuviiva tyhjyyden keskellä, hän varoittaa.

Jutut tekaistuista sakoista ovat arkipäivää. Saari sai ylinopeussakot, kun korjasi autoaan tien varressa. Miliisi väitti hänen ajaneen ylinopeutta, vaikka mies seisoi pientareella auton akku kädessään.

Venäjän sakkojärjestelmä muuttui vuoden alussa. Toisin kuin ennen, miliisi ei nykyään saa enää periä sakkoja käteisellä tien päällä. Sakot on maksettava pankkiin miliisin antamalla kuitilla. Ulkomaiselle turistille tämä on hankalaa ja aikaa vievää.

Ja toisaalta, muutos tapahtuu hitaasti. Vanha käytäntö elää edelleen vahvana.

Jos sakoissa kyse on pienestä rikkomuksesta, ja on kiire eteenpäin, Saaren vinkkinä on kohtelias keskustelu miliisin kanssa.

Tietämättömän näköisenä voi kysyä, saako sakon hoitaa käteisellä saman tien. Keskustelua varten kannattaa opetella etukäteen muutama tarpeellinen sana ja fraasi. Usein ymmärrys syntyy yksinkertaisella englannillakin: Bank? Pay here?

- Sanaa lahjonta tai mitään muuta siihen viittaavaa ilmaisua pitää ehdottomasti välttää. Ylipäätään miliisille tulee aina olla ehdottoman kohtelias, Saari painottaa.

- Eikä rahaa kannata näyttää, se tulkitaan lahjonnaksi. Rahaa maksetaan, vasta jos miliisi suostuu ottamaan sitä vastaan ja ilmoittaa maksettavan summan. Silloinkin maksetaan hienotunteisesti ja huomaamattomasti poissa ohikulkijoiden silmistä, esimerkiksi miliisin autossa tai sen takana, hän jatkaa.

Sakot pikkurikkeistä Venäjällä liikkuvat Saaren mukaan 300–1000 ruplan kieppeillä (noin 8-27 euroa). Jos poliisi ehdottaa maksimissaan tuhatta ruplaa paikan päällä maksettavaksi, suosittaa Saari tarttumista käteiskauppaan. Näin matka jatkuu vaivattomasti.

- Varsin fiksua on pitää autossa omaa ”miliisirahaa”. Parituhatta ruplaa hanskalokerossa, erillään muista rahoista. Se auttaa myös tinkimisessä, kun voi väittää, ettei ole enempää, Saari neuvoo

Ja jos kaikki menee miliisin kanssa pieleen, voi tarttua puhelimeen ja sanoa ”Finnish consulate”.
- Toimii usein, vaikka ei edes numeroa olisi, Saari naurahtaa.

Turvallisuus

Autovarkaudet, ryöstöt ja murhat värittävät tarinoita Venäjältä. Toki niitäkin tapahtuu, mutta tavallisen matkailijan kohdalla vaara on liioiteltu.

- Jos auto hajoaa tien päällä, todennäköisempää on, että joku tulee auttamaan kuin ryöstämään. Avun antaminen kuuluu venäläiseen mentaliteettiin, eikä avusta oteta maksua, Saari kertoo.

Nukkuminen autossa tien varressa tai edes levähdysalueella yksin pimeällä on asia jota, venäläiset itse välttävät. Niin on syytä tehdä matkailijankin.

Sen sijaan ympäri vuorokauden avoinna olevat huoltoasemat, miliisiasemat ja muut valaistut paikat keräävät öisin ympärilleen pitkät jonot rekkoja ja muita ajoneuvoja. Näissä paikoissa on turvallista, jos on tarve yöpyä autossa.

Levähdysalueita tai leirintäalueita ei ylipäätään ole juuri lainkaan. Tielläliikkujat yöpyvät useimmiten motelleissa tai hotelleissa, joita löytyy valtateiden varsilta.

Autovarkaudet

Tavallinen, huomioita herättämätön, ei-niin-kallis auto saa olla suhteellisen rauhassa varkailta Venäjällä. Toisin on kalliimpien autojen laita.

Useimmat motellit ja hotellit tarjoavat yöpyjille aidatun ja vartioidun parkkipaikan.

- Kalliit, varkaita kiinnostavat autot katoavat näiltä alueilta ihan samalla tavalla kuin vartioimattoman kadun varrelta. Parasta on liikkua autolla, joka ei houkuta varkaita, Saari kehottaa.

Auton varastaminen Venäjällä vaatii ison tukun rahaa. Koska miliisit pysäyttävät autoja tiuhaan, ei varastetulla autolla pääse pitkälle – ellei ole varaa lahjuksiin, jotka voivat olla jopa tuhansia euroja.

Vuosien aikana Saarelta on varastettu Venäjällä yksi ainoa auto, noin sadan euron arvoinen pakettiautovanhus. Varkaat jäivät nopeasti kiinni, koska heillä ei ollut rahaa miliisille.

- Jos et pelkää, että autosi varastetaan Keravalla, ei sitä varasteta Venäjälläkään, Saari toteaa.

Teksti: Katariina Kääpä
Kuvat: BigStockPhoto.com

Automatkailijan ABC Venäjälle -sarjan aiemmat osat:
Osa 1: Paperiasiat kuntoon
Osa 2: Aakkoset ja kartat haltuun

Oletko sinä autoillut Venäjällä? Kerro matkakertomuksesi ja parhaimmat kokemuksesi keskustelualueella Automatkailuosiossa.