Auton perusrakenne oli uusi, mutta esimerkiksi 5-sylinteriset perusmoottorit olivat peräisin 850:sta. Muotoilussa oli unohdettu kulmikkuus ja lähdetty rohkeammille linjoille. Silmiinpistävää oli auton leveys, joka osaltaan johtui 6-sylinterisen rivimoottorin sijoittamisesta keulalle poikittain.

Kooltaan ja sisätiloiltaan auto sijoittui suunnilleen samoihin mittoihin kuin Saab 9-5 ja saksalaiskilpailijat. Paino oli saatu puristettua 1,5 tonniin mm. syvälujuusteräksen ja alumiinin runsaalla käytöllä. Alumiinia olivat mm. konepelti ja tavaratilan kansi. Pelleistä 70 % oli sinkitty. 

Turvallisuusvarusteissa uutuuksia olivat peräänajossa myötäävä aktiivinen etuistuinrakenne WHIPS sekä sivuturvaverhot. Sähköistyksessä kaapeliniput oli korvattu CAN-väylällä. Auton suurin markkina-alue oli USA, mikä näkyi myös monissa ratkaisuissa. 

S80:n huippumalli oli T6, jonka 2,8-litraisesta moottorista otettiin tehoa 200 kW/272 hv kahden turboahtimen avulla. Sen alapuolella oli vapaastihengittävä 2,9-litrainen kuutoskone (150 kW/204 hv). 2,0-litraisia turboviitosia ei tuotu Suomeen, joten meillä peruskoneina oli tutut 2,4-litraiset (140 ja 170 hv). Dieselinä oli entisestään tuttu Audin hieman vanhahtava 2,5-litrainen, jossa oli tehoa myös 103 kW/140 hv.  

Kuutoskoneiden yhteydessä oli automaattivaihteistona GM:n 4-portainen, joka edusti menneen ajan tekniikkaa. 5-sylinterisissä bensaversioissa oli ajanmukainen Aisin-Warnerin 5-vaihteinen.

Vakiovarusteluun sisältyi mm. sähkölasit ja -peilit, kauko-ohjattava keskuslukitus ja 2-osainen takaselkänoja. Laajemmin mukavuusvarusteita tuli vasta Comfort-paketeissa: esim. ilmastointi, vakionopeussäädin ja ajotietokone.

Ulkomuodon ohella myös sisustuksen muotoilu edusti Volvolle aivan uutta tyylisuuntausta. Sisustusmateriaaleissa oli lukuisia vaihtoehtoja ja värejä, pelkästään istuinverhoilun materiaaliksi oli tarjolla kangas, plyysi, nahka/kangas, nahka, softnahka/alcantara sekä softnahka.  

S80-malliston huipulla oli Executive, jossa oli kaksi erillistä takaistuinta. Vakiovarusteena oli mm. nahkaverhoilu, lämmitettävät takaistuimet ja sähkötoiminen aurinkoverho. Lisävarusteena sai mm. jääkaapin, TV:n ja DVD-soittimen. Myös kevyt tai järeämpi panssarointi oli saatavilla. Executiven moottori oli T6, myöhemmin myös 2.9 tai D5. S80-malleihin sai keväästä 2000 lähtien myös 2.4T-moottorin.  

Toukokuussa 2003 tulivat Suomeen uudistetut S80-mallit. Ulkonäössä suurimmat muutokset olivat uusi maski, takavalot, peilit sekä kylkilistojen muuttuminen korinväriseksi. Takavalot olivat yllättäen aikaisempaa pienemmät.

Sisällä uutta oli mm. mittaristo, ovipaneelit ja jalopuiset koristelistat.

Ajettavuutta oli uudistetussa mallissa pyritty kehittämään. Tärkein muutos oli hieman tunnokkaampi ohjaus, joka osittain poisti auton ehkä suurimman puutteen. 

Toinen uutuus oli lisävarusteena saatava Four-C, joka pyrki mukauttamaan iskunvaimennuksen kuhunkin ajotilanteeseen. Iskunvaimennuksessa oli kaksi asentoa: Comfort ja Sport.

2.4T-moottorin korvasi 2.5T (210 hv).

S80:n vakiovarustelu oli suunnilleen ennallaan. Jo vuosimallissa 2002 oli lisätty vakioksi aikaisempaa Comfort-tavaraa: ajotietokone, ilmastointi, sumuvalot, vakionopeussäädin ja lisäksi vetoluistonesto.

Uutta olivat nyt varustepaketit Concept, Symphony ja Selective. Conceptissa oli mm. automaatti-ilmastointi, nahkareunaiset istuimet ja kevytmetallivanteet. Symphony tarjosi mm. nahkaverhoilun, ulkopeilien maavalon ja sadetunnistimen.

Selectivessä oli lisäksi 17" aluvanteet, bi-xenon valot, sähkötoiminen kuljettajan istuin muistilla ja sport-nahkaverhoilu. Yksittäisten varusteiden ottaminen pakettien sijasta oli hieman aikaisempaa kannattavampaa. Executive-varustelun sai nyt kaikkien moottorien yhteydessä.

Vuotta myöhemmin varustepakettien nimet muuttuivat: Kinetic, Momentum ja Summum. Sisältö oli suunnilleen entinen. Vakiovarusteluun lisättiin ESP eli Volvon kielellä DSTC.

Vuodesta 2005 lähtien bensakoneisiin ja vuodesta 2006 lähtien dieselmoottorisiin Volvoihin sovellettiin uutta 30 000 km/1 vuosi huolto-ohjelmaa (ei Bi-Fuel- ja R-mallit).

YLEISTÄ VOLVO S60 / S80 V70 :STA

Volvon resurssit pienenä autotehtaana olivat 90-luvulla ennen Ford-omistusta rajalliset, mutta panostus uusiin malleihin tuotti tulosta. Samalle perusrakenteelle esiteltiin kolme (XC90 neljäs) toisiaan täydentävää automallia. Ensimmäisenä esitelty S80 kärsi ensimmäisinä vuosinaan melkoisista lastentaudeista ja jäi mallina vähiten myydyksi. V70 oli jo tullessaan huomattavasti valmiimpi malli ja nousi suomalaistenkin suosikiksi. Se oli meillä ylivoimaisesti eniten myyty iso auto ja rekisteröintitilastossa sijoilla 9-15. S60 täydensi mallistoa tarjoamalla ison auton ominaisuuksia pienessä koossa. Myös se mahtui useimpina vuosina rekisteröintitilaston 30:n kärkeen.

Isot Volvot olivat selkeästi mukavuuspainotteisia autoja. Alusta oli viritetty pehmeähköksi ja saksalaistyylinen täsmällisyys ajettavuudesta puuttui. Melutaso oli BMW 5-sarjan jälkeen luokan parhaimmistoa. Istuimet olivat markkinoiden huippua mukavuutta ajatellen. Autojen perusvarustelu oli sinänsä niukahko, mutta lähes kaikki autot myytiin varustepaketeilla varustettuna. Lisäksi monet lisävarusteet olivat hyvin edullisia, joten niitä on autoihin ruksittu. Esimerkiksi nahkaverhoilu on mallista riippuen 40-50 %:ssa autoista. 17" pyörät lisäävät melutasoa ja autoissa, jotka on toimitettu tehtaalta 17" pyörillä on rajoitettu pyörien kääntökulmaa, mikä suurentaa jo muutenkin suurta kääntöympyrää.

Bensamoottoreista 140- ja 170-hevosvoimaiset perusmoottorit ovat laiskoja puurtajia, joiden kulutus on suorituskykyyn nähden korkea. Bensamalliston helmiä ovat pienpaineturbolla varustetut 2.4T ja myöhempi 2.5T. Näissä käytännön suorituskyky on vähintäänkin riittävä. T5 ja R puolestaan ovat lieviä pettymyksiä teholukemaan verrattuna. Dieseleistä 2.5D on vanhanaikainen. Volvon omat 2.4D ja D5 ovat kuuluneet dieselien parhaimmistoon. Automaattivaihteistot ovat japanilaisen Aisin-Warnerin valmistamia. Ne vaihtavat melko miellyttävästi, mutta toiminnassa on kaupunkiajossa havaittavissa hitautta. Etenkin taksikäytössä automaattivaihteistojen kestävyys on osoittautunut rajalliseksi huonosti suunnitellun ohjausjärjestelmän takia. Viimeisissä D5-malleissa on uudempi 6-vaihteinen automaatti. Automaattivaihteistolla on varustettu S80-malleista noin 80 %, V70:sta noin 60 % ja S60:sta noin 35 %.

Kaikki S80:t, XC70:t ja enemmistö Suomeen tuoduista V70:sta olivat ruotsalaisia. Kaikki S60:t ja osa V70-malleista valmistettiin Belgiassa. Laadussa ei ole tiedossa olevia eroja valmistusmaan välillä. Eri maiden katsastustilastoissa mallit ovat sijoittuneet hieman keskitason yläpuolelle, mutta tiepalvelutilastoissa aivan häntäpäähän. Sähkövikoja ei ole saatu kuriin malli-iän aikanakaan. Kallein odotettavissa oleva vika on noin 1000 euroa maksava kaasuläpän ohjausyksikön rikkoutuminen, joka koskee vuosien 1999-2001 bensamalleja ja aiheuttaa nykimistä. Suomessa ko. yksikön vaihtamisen joutuu maksamaan asiakas, vaikka kyseessä on ilmiselvä tyyppivika. Sen sijaan kulutustavaraa olevien vakaajatankojen, "koiranluiden" osalta alle 4 vuotiaissa ja alle 120 000 ajetuissa autoissa maahantuoja on tullut osittain vastaan eivätkä osat muutenkaan ole kalliita. Koiranluiden vaihtoväli oli 10 000 - 100 000 km. Vaihdetut alkuperäisosat ovat osoittautuneet kestävämmiksi ja vuosimallista 2005 lähtien koiranluut kestävät satoja tuhansia kilometrejä. Lisäksi raidetangonpäitä on jouduttu vaihtamaan, mutta muita mekaanisia vikoja ei ole esiintynyt. Dieseleissä vakiona oleva Ardic-merkkinen polttoainelämmitin vaatii paljon huoltoa. Koiranluita ja eräitä sähkövikoja lukuun ottamatta autot ovat luotettavia. Huoltovälit ovat lyhyehköt moniin kilpailijoihin verrattuna ja myös huoltojen hinnat ovat korkeahkoja. Kustannuksiltaan kallein moottori huoltaa ja ylläpitää on 2.5D, jossa on 15 000 km huoltoväli.

Isot Volvot ovat huolellisesti suunniteltuja, Suomen oloihin soveltuvia autoja, joissa on poikkeuksellisen vähän ärsyttäviä yksityiskohtia. Käytettyjen autojen tarjonta on runsasta, sillä autoja on myyty uutena paljon Suomessa, mutta niitä on myös tuotu käytettynä erittäin paljon, mikä on laskenut hintatasoa. S80:n seuraaja saapui Suomeen syksyllä 2006, V70:n syksyllä 2007, mutta S60 jatkaa vuoteen 2009.

Vertailu