Vuonna 1995 esitelty Nissan Almera sai seuraajan vuoden 1999 lopussa. Suomeen uusi korimalli ehti keväällä 2000. Auto oli suunniteltu pääosin Euroopassa ja viistoperämallit eli SportDeckit valmistettiin Englannissa. Toisen sukupolven Almera oli rakennettu uudelle MS-pohjalevylle, mutta alustarakenteet olivat samankaltaiset kuin edeltäjässä. Painoa oli kertynyt tuntuvasti enemmän kuin aikaisemmin: perusmallikin painoi 1265 kg.

Pituutta oli tullut lisää 6 cm ja korkeutta 5,5 cm, mutta akseliväli oli ennallaan. Almera kasvoi siis kilpailijoiden tahdissa, mutta suurta askelta mitoissa ei otettu. Korin jäykkyyden mainittiin parantuneen kolmanneksella. Kaikissa pyörissä oli levyjarrut ja järjestelmään kuului hätäjarrutustehostin. Lisäksi kalliimmissa malleissa oli aktiiviset pääntuet ja sivuturvatyynyt. Euro NCAP-testissä Almera sai ajanmukaiset 4 tähteä. 

Uusien moottorien tilavuudet poikkesivat kilpailijoista: bensamoottorit olivat 1,5- ja 1,8-litraisia. Tehoa ei otettu erityisen paljon (90/114 hv) ja moottoreita voidaankin verrata kilpailijoiden 1,4- ja 1,6-litraisiin. Kolmas moottori oli uusi, Espanjassa valmistettu 2,2-litrainen suorasuihkutusdiesel (110 hv). 1,8-litraiseen sai 4-vaihteisen automaattivaihteiston.  

Kojetaulussa käytettiin kaksivärisiä väriyhdistelmiä ja sisustuksen muotoilu oli edeltäjää nuorekkaampaa. Kuvan kojetaulu on Sport-mallista, jossa oli Comfort-mallin lisäksi vakiona mm. sumuvalot, takaspoileri, aktiiviset pääntuet, sivuturvatyynyt, nahkaratti ja lukuvalot edessä. Sportin verhoilu oli musta, mutta piristykseksi oli istuinten keskiosiin lisätty voimakkaan kirjavaa kangasta. 

Comfortin varusteluun sisältyi mm. ABS-jarrut, 2 turvatyynyä, sähkölasit edessä, lämmitettävät sähköpeilit, kauko-ohjattava keskuslukitus ja ulkolämpömittari.

Suomessa vain erikoistilauksena oli saatavana Luxury, jossa oli kuvan plyysiverhoilu, ilmastointi ja takaistuimen keskikyynärnoja.

Heinäkuussa 2000 tuli Suomeen Almera Sedan, joka valmistettiin edelleen Japanissa. Tavaratilaa oli 460 litraa SportDeckin 335 litran sijasta.

Sedanin sai myös Family-varustelulla, jossa Comfortiin verrattuna oli tingitty mm. ulkolämpömittari, sähkölasit, keskuslukituksen kauko-ohjaus, matkustajan turvatyyny ja turvavöiden voimanrajoittimet.

Sedanien varustelussa oli pieniä eroja SportDeckeihin. Istuinten selkänojan säätö oli portaallinen ja kuljettajan istuimessa ei ollut korkeussäätöä.

Kesän 2001 erikoismalli oli Almera Allstar, jossa oli vakiona Comfort-varustelun lisäksi ilmastointi, Pioneer radio/CD-soitin, kevytmetallivanteet ja 1,8-litraisessa lisäksi sumuvalot ja takaspoileri. Vuoden 2002 kesämalli oli Sensation ja siinä oli samat varusteet ilman 1,8-litraisen lisäyksiä.

Syksyllä 2001 esiteltiin Almera-perheeseen tila-auto Almera Tino, joka poikkeaa muusta mallistosta tavanomaista enemmän. Akseliväli (2535 mm) oli kuitenkin sama kuin muissa Almeroissa ja 426-senttiseen tila-autoon varsin lyhyt. Takana oli 3 erillistä istuinta, joita voitiin muunnella varsin monipuolisesti. Tino valmistettiin Espanjassa. Ainoa moottorivaihtoehto oli aluksi 1,8-litrainen bensakone. Kesällä 2003 tuli Suomeen 2,2-litrainen Common Rail-diesel. 

Almera Tinon ainoa varustetaso oli nimeltään Comfort, mutta siinä oli Almera Comfortin lisäksi vakiona mm. ilmastointi, sivuturvatyynyt ja aktiiviset pääntuet. Kojetaulun muotoilu oli aivan erilainen kuin muussa mallistossa. 

Tinosta oli myös kesällä 2002 soittimella ja aluvanteilla varustettu Sensation-malli.

Syksyllä 2002 esiteltiin vuosimallin 2003 Almerat. Ajovalot olivat muuttuneet projektorityyppisiksi ja takavalojen sijoittelu oli muutettu persoonallisemmaksi. Puskurien muotoilu oli muutettu ja niistä oli poistettu suojalistat. Uusia värivaihtoehtoja oli viisi. Sisustus oli kaikissa malliversioissa 1-värinen tummanharmaa.

1,5-litraisen teho oli nostettu 98 hevosvoimaan ja uutuutena oli Renaultin 1,5-litrainen diesel, jota ei tuotu Suomeen.

Verhoilumateriaalit olivat uudet ja kojelaudan muotoilua oli muutettu. Tekna- ja Acenta-malleissa oli suuri näyttöruutu kojelaudan keskellä. Näiden versioiden lisäksi uudessa Visia+:ssa integroitu radio/cd-soitin. Ilmastointi oli manuaalinen Visia+:ssa ja automaattinen Acentassa ja Teknassa. Tekna oli lievästi urheilullinen: siinä oli 16" aluvanteet, takaspoileri ja sumuvalot. 

Koko mallistossa oli nyt turvavarusteina sivuturvatyynyt, aktiiviset pääntuet ja turvavyön voimanrajoittimet.

Kesän 2003 kesämalli oli jälleen Almera Sensation, jossa oli taas ilmastointi, kevytmetallivanteet ja soitin, joka oli nyt integroitu alkuperäislaite.

Kesällä 2004 tulivat uudet 2,2-litraiset common rail -dieselit teholtaan 112 ja 136 hv.

Vuoden 2003 alussa uudistuneissa Almera Tinoissa oli kojetaulun keskellä nelivärinäyttö, josta ohjattiin mm. ilmastointia ja ajotietokonetta. 

Ulkona merkittävin ero on valkoiset etuvilkut. Sisustuksessa oli uusi verhoilu, ohjauspyörä ja mittaristo. Perusvarustelu oli nyt Visia, jossa oli aikaisemman lisäksi mm. ajotietokone ja ilmastointiautomatiikka.

Almera Tino Visian yläpuolelle tuotiin Acenta, jossa oli mm. aluvanteet, kromatut ovenkahvat ja sähkölasit myös takana. Suunnilleen Acentaa vastaavaa Teknssa ei tuotu Suomeen. 

Tinossa common rail -dieselit olivat jo tässä vaiheessa. Bensamoottorin teho nousi uudistuksessa 116 hevosvoimaan.

Keväällä 2004 tulivat myyntiin Cool-mallit niin Almerasta kuin Tinostakin. Ilmastoinnin lisäksi varusteena oli integroitu soitin, metalliväri, aluvanteet ja kromattu pakoputken jatke.

Keväällä 2004 esiteltiin myös Almera Luxury, joka jäi mallistoon pidemmäksi aikaa, Siinä oli automaatti-ilmastointi, ajotietokone, sumuvalot ja sähkölasit myös takana.

Keväällä 2005 Almera Tinon Visia-varustelu muuttui XL Limited Editioniksi. Lisäksi tarjolla oli aikaisempaa Acentaa vastaava XL Limited Edition+, jossa oli Visian lisäksi mm. aluvanteet ja sähkölasit myös takana.

Vuoden 2006 alussa Almera-mallistoon jäivät vain 1,5-litraiset Visia ja Acenta. Visiassakin oli nyt radio/CD vakiona, mutta ilmastoinnista täytyi maksaa 700 euron lisähinta.

YLEISTÄ ALMERASTA

Almera tyydyttää perustarpeet ilman suuria heikkouksia, mutta oikeastaan missään suhteessa se ei myöskään nouse kilpailijoitaan paremmaksi. Parhaita ominaisuuksia oli perinteinen luotettavuus ja käytännöllisyytenä ilmenevä suunnittelun konstailemattoimuus. Käytännöllisyyttä osoittavat runsaat säilytyslokerot. Japanilaismerkeissä yleensä hyviä kaupunkiominaisuuksia heikentävät puutteellinen näkyvyys, suuri kääntöympyrä ja kytkin- ja kaasupolkimien vaikeakäyttöisyys.

Bensamoottorien kehittämisessä ei ollut täysin onnistuttu. Suorituskyvyn ja kulutuksen suhde oli tavanomaista huonompi. Dieselinä Almeraa myytiin varsin vähän tehokkaasta moottorista huolimatta. Automaattivaihteisena myytiin Suomessa enemmän kuin useimpia kilpailijoita. Kokonaisuutena Almeraa on myyty runsaasti, myyntitilastojen ykkössijoille nousun on estänyt vain farmarimallin puute. Alkuvuosina Almera oli Suomen myyntitilastossa sijoilla 5-8. Vuonna 2004 myynti alkoi selvästi pudota ja myyntiä vauhditettiin alentamalla hintoja. Hinta onkin Almeran parhaita myyntivaltteja. Se on luokkansa houkuttelevimpia malleja edullisempi myös käytettynä.